Kotikatu. Puu, jossa lapsena kiipeiltiin. Aita, jonka ylitse tiirailtiin. Portti, jonka edessä iloisesti odotettiin. Lämpimät muistot ja huolettomat ajat. Näitä isäni muistelee ja näistä hän myös välillä kertoo. Somalia. Se harvemmin puheenaiheena oleva. Yhtenä iltana ajelimme kotiinpäin autolla. Jälleen kerran puheeksi jostain syystä nousi Somalia ja sen kauneus. Ehkä sen takia, että yksi sedistäni oli parhaillaan siellä käymässä vanhoilla, nykyään ei niin turvallisilla, seuduilla. "Isä, etkö sä oikeasti voi mennä käymään Somaliassa?", heitti siskoni ilmaan. Kysymys, johon nuorin veljeni vastasi "Ei isä voi mennä. Isää uhkaillaan." Kyllä, isääni on uhkailtu. Kotimaa. Se on isälleni historiaa. Hän voi vain ihastella ja katsella kauniita kuvia muistoista ja muiden lähettämistä kuvista. Vanhan kodin rauniot. Niitä hän voi vain muistella. Vanhemmistani äiti on käynyt kolmeen otteeseen Somaliassa, sukujuurillaan Somalimaassa, Suomeen tulonsa jälkeen. Somalimaa onki...