Erilaisesti samanlainen

Kahden viikon päästä on aika aloittaa uusi vuosi. Uusi vuosi, uudet kujeet. Ennen tätä on hyvä palata hetkeksi tähän vuoteen. Jo muutaman vuoden minulla on kuitenkin ollut perinteenä istahtaa hetkeksi ennen vuoden loppua alas pohdiskelemaan kulunutta vuotta ja sen mukanaan tuomia asioita. Pohdiskella aikajanaa tammikuusta joulukuuhun ja, mitä olen tällä aikavälillä saavuttanut. Pohdiskella onnistumisen ja epäonnistumisen hetkiä ja niistä opittuja opetuksia. Pohdiskella kaikkia niitä tavoitteita, joita asetin itselleni edellisenä vuotena ja, miten niihin pääseminen on onnistunut. Pohdiskella niitä kiitollisuuden hetkiä. 2017 on ollut aikamoinen vuosi, vaikka itse tämän sanonkin. Jos minulta olisi tammikuussa kysytty, missä näet itsesi nyt joulukuussa, olisi vastaukseni luultavasti ollut täysin erilainen. 2017 vuoden voisin kiteyttää yhteen sanaan: vuoristorata . Sitä se on nimittäin ollut niin hyvässä kuin pahassakin. Yksi vuosi, jonka sisälle on ehtinyt mahtua kaikkea. Tämän vuode...

Niin tehdään, mikäli vanhempi näin haluaa. Näin meidän kulttuuri opettaa. Täti, setä, eno, sisko ja veli. Näitä kaikkia ovat kanssasomalialaiseni täynnä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki ovat näitä termien kirjaimellisessa merkityksessä välttämättä minulle tai edes toisilleen. Kadulla vastaan kävelee puolituttu naapurin kaiman siskontyttö. Saatamme halata erittäin lämpimästi, antaa toisillemme poskisuukot ja kysellä perheiden kuulumisia. Ei, en välttämättä edes tunne hänen perhettään sen kummemmin, mutta kysynpähän kuitenkin. Ayeeyo (isoäiti), awoowe (isosisä). Heitäkin saattaa kävellä joka puolelta vastaan. Ei, kummatkaan isoisäni eivät ole edes elossa, mutta löytyypähän näitä "vara"isoisiä. Isoäideistäni vain toinen on elossa, mutta isoäitejäkin löytyy kuitenkin vaikka muille jakaa. Saatan puhua ystävän tutuntutun siskon miehen puolitutusta äidistä isoäitina, jolloin automaattisesti minun luullaan puhuvan jommankumman vanhempani äidistä. Tätä kaikkea, ja ...