Siirry pääsisältöön

"Ei edes vettä?"

Ei, ei edes vettä. Vaikka tätä kysymystä Ramadanista puhuttaessa vuosittain kysyttäisiin, on se vastaus vuosien kuluessa pysynyt aina samana.

Aurinko, sen nousu ja lasku ovat isoja paaluja, joita tämän kuukauden aikana tiiviisti seurataan. Auringonnousu tietää ruokailun loppumista, auringonlasku taasen ruokailun aloittamista. Ramadan on kuitenkin paljoa muuta kuin ruokailua ja siitä paastoamista.

Aloitetaanpa nyt kuitenkin alusta ja kerrataan, että mitä se Ramadan olikaan? Lyhkäisyydessään kyseinen kuukausi on islamilaisen kuukalenterin 9. kuukausi, jonka aikana kaikki terveelliset aikuiset ja murrosiän ohittaneet paastoavat päiväsaikaan ruoasta, juomasta ja kaikesta mielihyvää tuovasta maallisesta asiasta päivänvalon ajaksi. Kuukausi, jonka tarkoituksena on olla entistä parempi ihminen ja keskittyä itsensä kehittämiseen hengellisesti. 

Miksi Ramadanin ajankohta vaihtuu vuosittain? Koska islamilainen kuukalenteri on aina vuosittain 10-11 päivää lyhyempi kuin ns. aurinkokalenteri, on tästä johtuen Ramadan aina vuosittain edellisen vuoden ajankohtaa sen 10-11 päivää aiemmin alkava. 

Miten täällä Suomessa voidaan tietää Ramadanin alkavan? Tosiaasia on, että näin pohjoisessa on näinä aurinkoisina ajankohtina hieman vaikeampi nähdä kuuta. Näin ollen islamilaiset järjestöt ja keskukset Suomessa ovat yhteisymmärryksessä päätyneet täällä Suomessa odottamaan Saudi-Arabiassa tehtävän kuun vaihtumisen havaintoa. 
Vaikka me Suomessa menemmekin Saudi-Arabian havainnon mukaan, ei se tarkoita muiden maiden tätä tekevän. On monia maita, joissa uuden kuun vaihtuminen on havaittavissa. Nämä maat aloittavat Ramadanin heti kun kuun näkevät vaihtuvan.

Kenelle paasto on pakollinen? Kaikille aikuisille murrosiän ohittaneille terveille muslimeille on paastoaminen osana uskonpilaria. Poikkeuksia sääntöön on kuitenkin monta. Näihin poikkeuksiin kuuluvat mm. lapset, sairaat, raskaana olevat, imettävät, matkustajat sekä naiset kuukautisten aikana. 

Suomessahan aurinko laskee ihan hurjan myöhään, kehonnehan kuivuu. Kuinka te ilman vettä pärjäätte? Kehon kuivuminen on tosiaankin Suomessa hyvin monesti vaarana. Tämän takia päivän mittaan täytyy kunkin miettiä, mitä tekee ja miten tekee, mitä syö ja miten syö paastoa edeltävänä iltana. Raskaan ruoan välttäminen, liiallisten sokeristen juomien välttäminen sekä yleisesti runsas veden juominen siinä auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana ovat muutamia vinkkejä, joilla voi edes auttaa omaa jaksamistaan päivän mittaan. Pienet, hyvin lyhyet nokoset, saattavat auttaa keräämään voimia pitkän työ- tai koulupäivän päätteeksi. Näistä olen kokenut itse olleen aina hyötyä.

Paastokuukausi eli Ramadan on yksi Islamin viidestä uskonpilareista. Ramadan kuukauteen kuuluu rukoilemisen lisäksi hyväntekeväisyys, hengellisyys sekä mielen että kehon puhdistaminen. Miten voi puhdistaa mieltä ja kehoa, moni saattaa miettiä. Minäpä kerron. Koraanin lukeminen ja siihen perehtyminen, tiedon etsiminen ja esim. kaiken pienen napostelun pois jättäminen, puhdistavat kummallisesti sekä kehoa että mieltä. 

Ramadan ei kuitenkaan tarkoita kuukautta työkyvyttömyyttä eikä se ole syy tekemättömyydelle. Täytyy vain oppia säästämään energiaansa ja ladata akkujaan aina, kun mahdollisuus siihen suinkin osoittautuu. Kuitenkin, kun tietää paastoamisen takana olevan paljon enemmän kuin pelkkä ruoasta ja juomasta pidättäytyminen, sitä jaksaa ihmeen paljon tehdä. On hyvä muistaa, että paastoamisen tarkoituksena ei ole oman terveytensä riskille altistaminen. Mikäli vointisi ei millään salli paastoamista, ei kukaan pakota sinua paastoamaan. Terveys ensin ja järki käteen.

Kuukausi, jonka tarkoituksena on punnita omat tekemisensä ja olla kiitollinen kaikesta siitä, mitä läheltä löytyy. 

Kuukausi, jonka aikana monesti tajuaa paastokuukauden meillä kestävän sen 29 – 30. päivää ja nälkä on hetkellistä. Kuukausi, jonka aikana koko perhe kokoontuu yhteisen ruokapöydän ääreen päivittäin auringon laskiessa rikkomaan paastoaan. Kuukausi hengellistä kasvua. Sitä tämä ennenkaikkea kuukausi on. Moni meistä on odottanut tätä ja nyt se on huomenna alkamassa. 

Meillä monella on perhe, jonka kanssa rikkoa yhdessä päivän paastoaminen, kun taas moni on surullisesti yksinäisenä. Kun me olemme siinä onnekkaassa asemassa, että päivän päätteeksi saamme ruokaa pöydälle, on monilla tilanne päinvastainen. Paasto ja nälännäkeminen ei ole vaihtoehto vaan tilanteen pakottama. Nämä ihmiset sydämessämme ja ajatuksissamme, on tämän kuukauden tärkein opetus myös kiitollisuus. Kiitollisuus kaikesta ympärillämme. Kiitollisuus ruoasta, kiitollisuus terveydestä, kiitollisuus läheisistä ja kiitollisuus jälleen toisen Ramadanin näkemisestä. Olkaamme siis kiitollisia ja hymyilkäämme, kaikki on kuitenkin vain hetkellistä, joten nauttikaamme jokaisesta hetkestä ja yrittäkäämme parhaamme.

Antoisaa ja hyvien tekojen täyteistä Ramadania itse kullekin sitä viettävälle, Ramadan Mubarak <3

-Khadra

ps. Painaako mieltäsi jokin kysymys, johon kaipailet vastausta liittyen Ramadaniin? Tai tiedätkö jonkun, jolla voisi kenties tälläinen kysymys olla? Antakaa tulla vain! Kysymyksiä saa pistää tulemaan aina kun sellaisia ilmenee.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pelkoa numeroista - väestö ei vaihdu, suomalaisuus laajenee

Kirjoitin vuonna 2019 tekstin, kun monessa paikassa alettiin puhua "väestön vaihtumisesta". Taustalla oli tuolloin HS:n otsikko vieraskielisten määrän kasvusta Espoon Suvelassa ja erään kansanedustajan (nykyisen puhemiehemme) huoli "mamuenemmistöisistä lähiöistä". Jo silloin minusta tuntui, että tilastoja luettiin tavalla, joka jätti olennaisia määritelmiä avaamatta ja loi mielikuvan, joka ei vastannut koko todellisuutta. Nyt, noin 7 vuotta myöhemmin, sama keskustelu on palannut. Viimeisimpänä silmiini pisti julkaisu, johon perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen kirjoitti, että "suomalaisten osuus Vantaalla on romahtanut" ja että "muutostahti kiihtyy, koska syntyvyys on suurempaa maahanmuuttajien, erityisesti muslimitaustaisten keskuudessa." Ihan ensimmäiseksi haluan myöntää hämmentyneeni erityisesti "muslimitaustaiset"-kohdasta. Kiinnostaisi täysin vilpittömästi tietää, mihin tilastointiin tämä väite eritoten perustuu. Suomessa ei tie...

MUSLIMINAISTEN OIKEUDET

Naisten oikeuksista puhutaan paljon. Pidetään meteliä siitä, kuinka jokaisen naisen tulisi olla vapaa valitsemaan, mitä pukea päälleen ja kuinka elää elämäänsä. Tämä keskustelu on toki tärkeää, mutta samalla herää kysymys: miksi tämän vapauden logiikka löystyy, kun puhe kääntyy musliminaisiin? Miksi musliminaisen kohdalla oletusarvo on aina se, että hän on alistettu, ja miksi valtamedia ja valtaväestö tuntevat tarvetta ”pelastaa” jokainen huivin tai pitkähihaisen vaatteen taakse kätkeytyvä nainen? Hämmentävää, eikö? Tuntuu siltä, että musliminaisten oikeuksista ja velvollisuuksista saavat puhua kaikki muut paitsi musliminaiset itse. Ennen kaikkea miehet (ja feminismin taakse piiloutuvat pelastajanaiset), jotka kuvittelevat olevansa naisten vapauttajia. Missähän me musliminaiset olisimme ilman heitä? (Toivottavasti sarkasmi välittyy tästä rivien välistä.) On turhauttavaa, kuinka muualla maailmassa naisia sorretaan ja huivittomia naisia rangaistaan ankarasti – usein Koraanin ja sunnan va...

Kulttuuri-identiteetti ja hämmennyksen hetket

Hiljattain eräs koulutehtävä sai minut pohtimaan syvällisesti omaa kulttuuri-identiteettiäni. Kyseessä on ryhmätyö, jossa pitää pohtia aiempia kulttuurien välisiä kokemuksia ja jakaa niitä ryhmän kanssa. Aluksi tehtävä tuntui melko suoraviivaiselta, mutta mitä enemmän asiaa ajattelin, sitä enemmän se herätti hämmennystä ja kysymyksiä minussa itsessäni. Täytän tänä vuonna 30, ja voisi kuvitella, että tässä iässä identiteettikriisit olisivat jo taakse jäänyttä elämää. Mutta ei – tämä tehtävä muistutti minua siitä, että kulttuuri-identiteetti ei ole jotain staattista, vaan se voi elää, muovautua ja joskus myös hämmentää vielä aikuisiälläkin. Koska minulla on monikulttuurinen tausta ja työskentelen terveydenhuollossa, olen kohdannut elämäni varrella monia tilanteita, joissa kulttuurierot ovat nousseet esiin – tai ainakin ne on sellaisiksi määritelty. Mutta pohdin, ovatko nämä kokemukset oikeasti kulttuurierojen aiheuttamia vai onko kyse jostain muusta? Kun minulta kysytään, kuka olen, vast...