Siirry pääsisältöön

Tekstit

ENTISTÄ VAROVAISEMPANA

En viimeaikoina (lue: luultavasti yli vuoteen) ole katsonut iltauutisia tai avannut lehteä kännykästä kuin vasta aamulla. Syy tähän kaikkeen ovat yksinkertaisesti olleet negatiiviset uutiset. Jossakin tapahtuu vääryyttä, rupean miettimään ja tulen surulliseksi tilanteesta. Menetän yöuneni. Tämän jälkeen poden huonoa omatuntoa siitä, että huolestun unestani, kun muut eivät välttämättä edes mieti edes sitä unta. Jatkuva oravanpyörä. Eilen minulle sattui kuitenkin juuri tämä edellä mainitsemani tilanne. Avasin Twitterin (jota en koskaan osaamattomuuteni takia aina edes avaa) ja törmäsin kyseiseen twiittaukseen. Eräs somalialaistaustainen tyttö Britannian puolella tönäistin laiturille. Säikähdin. Rukoilin hänen puolestaan ja toivoin parasta. Tämä sai minut tajuamaan kuitenkin monen monta asiaa, jotka olen aina kotoa lähtiessäni varoitukseksi kuullut. "Pysy turvassa ja ole varovainen. Älä koskaan seiso liian lähellä laituria." Moni saattaa luulla tämän olevan normaali varoto...

ROOLIMALLIT

Vahvat naiset. Heidän ympäröimänä olen saanut kasvaa ja koko elämäni viettää. Roolimallejani he ovat varmuudella olleet ja ovat edelleenkin. Isoäidit. Kumpikin leskeyden myötä yksinhuoltajaäitejä. Toinen terveydellisistä syistä ja toinen sodan takia. Yksi ollut jopa kuopustaan odottamassa, kun mies kuoli sodan alettua. Päätös lähettää lapset turvaan ulkomaille ei varmasti surun murtamana ollut helpoimmasta päästä. Kumpikin kuitenkin vahvana oman päätöksen takana seisseet. Koska sitä he ovat olleet aina. Vahvoja. Naispuolisia sukulaisia minulla on monta. Tätejä vaikka muille jakaa. Kiitollisena heistä, voin sanoa heidän olevan jokainen roolimallin asemassa minulle. Olen sivusta saanut seurata, kuinka he ovat vahvasti elämässä pärjänneet. Olen oppinut monia tärkeitä arvoja. Meidän suvussa naisilla on suuri rooli. Nainen on kunnioitettu, arvostettu ja heidän rinnalla on seisottu. Vaikka miehen sanotaan olevan perheen pää, on meillä nainen yhtä lailla ollut siellä pään puolella. Suvu...

MAASSA MAAN TAVALLA

Mitä se merkitsee? Harvempi sitä tajuamalla tajuaa, mutta sen perään huudetaan hyvin kovaa ja kuuluvasti. Minulle se merkitsee monta asiaa, mutta on myös tuhansia asioita, joita en luokittele tähän toteamukseen kuuluvaksi. Tämä toteamus heräsi mieleeni, sillä istuin kuuntelemassa keskustelua, jonka pääpointiksi osoittautui se kuuluisa ”kun kerta tänne tullaan, täytyy olla maassa maan tavalla.”. Maassa maan tavalla ei minulle kuitenkaan tarkoita, että meidän kaikkien pitäisi kuulua samanlaiseen muottiin. Olla kuin meidät olisi samasta puusta veistetty. Se ei minulle tarkoita sitä, että täytyy seurata muita ilman minkäänlaista kritiikkiä. Se ei minulle tarkoita myöskään sitä, että kaikkien pitää olla samaa mieltä kaikesta ja ajatella kaikesta samalla tavalla. Eihän kukaan ole toisen kopio tai edes lähelläkään sitä. Maassa maan tavalla tarkoittaa minulle sitä, että on rohkeasti kuka ikinä kokee olevansakaan. Itselleni se tarkoittaa sitä, että otan kahdesta kulttuurista kaikki ...

SYRJIMÄTÖN REKRYTOINTI

Tänään sain kunnian puhua kokemusasiantuntijana maahanmuuttajataustaisten nuorten näkökulmasta. Aiheena minulla oli syrjimätön rekrytointi. Muutaman vuoden työkokemuksella voin sanoa, että kokemuksia on tullut monenlaisia. Niin positiivisia kuin negatiivisiakin. Minulla on aina kuitenkin tapana kääntää ne pienet negatiivisetkin asiat positiivisiksi ja sitä kautta käsitellä näitä kokemuksia. Asioista on välillä kuitenkin puhuttava oikeilla nimillä ja olen iloinen siitä, että sain mahdollisuuden kertoa asiat niin kuin ne ovat kiertelemättä ja kaartelematta . Tässä tämä puheenvuoroni kokonaisuudessaan:  ”Miten sen, miten minun luullaan tulevan käyttäytymään, pitäisi näyttäytyä minun kohdistuvassa kanssakäymisessä? Eri paikoissa ennen opintoja keikkailleena olen kohdannut monenlaisia asenteita. Minun on odotettu hoitavan monen ihmisen työt, sillä en mitä oletettavammin ehkä tiedosta työkuvaani kuuluvat tehtävät. On hämmennytty, kun osaankin tehdä omat asiani. Selkokielellä ...

USKO

Olenkin aiemmin tainnut kirjoittaa ensimmäisen minusta ulkoisesti huomattavan asian olevan uskoni, vaatetukseni perusteella. Harva kuitenkaan tietää tämän merkityksen minulle ja näin ollen haluan tänään jakaa ajatuksiani tästä aiheesta. Usko on minulle yhtä kuin mahdollisuus moneen asiaan. Mahdollisuus luottaa. Luottaa siihen, että kaikella tapahtuvalla on tarkoitus. Kaikki on ennalta jo kirjoitettua ja kaikki tapahtuu, jos on tapahtuakseen. Mahdollisuus nauttia. Nauttia pienistä asioista, jotka on luotu täydellisiksi ympärillemme. Mahdollisuus olla. Olla rauhassa minä ja kehittää itseäni. Olla epätäydellisen täydellinen , sillä eihän kukaan ole itse kävelevä täydellisyys. Mahdollisuutta yrittää parhaansa ja jatkaa yrittämistä päivä toisensa jälkeen. Usko tarkoittaa minulle rauhaa. Rauhaa ja rakkautta . Armollisuutta sekä armahtamista. Miten jaksat olla positiivinen, minulta kysytään välillä. Vastaukseni on seuraavanlainen: satuttavia asioita tapahtuu aina ja niitä riittää, mu...

2017

Kahden viikon päästä on aika aloittaa uusi vuosi. Uusi vuosi, uudet kujeet. Ennen tätä on hyvä palata hetkeksi tähän vuoteen. Jo muutaman vuoden minulla on kuitenkin ollut perinteenä istahtaa hetkeksi ennen vuoden loppua alas pohdiskelemaan kulunutta vuotta ja sen mukanaan tuomia asioita. Pohdiskella aikajanaa tammikuusta joulukuuhun ja, mitä olen tällä aikavälillä saavuttanut. Pohdiskella onnistumisen ja epäonnistumisen hetkiä ja niistä opittuja opetuksia. Pohdiskella kaikkia niitä tavoitteita, joita asetin itselleni edellisenä vuotena ja, miten niihin pääseminen on onnistunut. Pohdiskella niitä kiitollisuuden hetkiä. 2017 on ollut aikamoinen vuosi, vaikka itse tämän sanonkin. Jos minulta olisi tammikuussa kysytty, missä näet itsesi nyt joulukuussa, olisi vastaukseni luultavasti ollut täysin erilainen. 2017 vuoden voisin kiteyttää yhteen sanaan: vuoristorata . Sitä se on nimittäin ollut niin hyvässä kuin pahassakin. Yksi vuosi, jonka sisälle on ehtinyt mahtua kaikkea. Tämän vuode...

VAIKKA SEINÄSTÄ LÄPI

Niin tehdään, mikäli vanhempi näin haluaa. Näin meidän kulttuuri opettaa. Täti, setä, eno, sisko ja veli. Näitä kaikkia ovat kanssasomalialaiseni täynnä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki ovat näitä termien kirjaimellisessa merkityksessä välttämättä minulle tai edes toisilleen. Kadulla vastaan kävelee puolituttu naapurin kaiman siskontyttö. Saatamme halata erittäin lämpimästi, antaa toisillemme poskisuukot ja kysellä perheiden kuulumisia. Ei, en välttämättä edes tunne hänen perhettään sen kummemmin, mutta kysynpähän kuitenkin. Ayeeyo (isoäiti), awoowe (isosisä). Heitäkin saattaa kävellä joka puolelta vastaan. Ei, kummatkaan isoisäni eivät ole edes elossa, mutta löytyypähän näitä "vara"isoisiä. Isoäideistäni vain toinen on elossa, mutta isoäitejäkin löytyy kuitenkin vaikka muille jakaa. Saatan puhua ystävän tutuntutun siskon miehen puolitutusta äidistä isoäitina, jolloin automaattisesti minun luullaan puhuvan jommankumman vanhempani äidistä. Tätä kaikkea, ja ...