Erilaisesti samanlainen

Kotikatu. Puu, jossa lapsena kiipeiltiin. Aita, jonka ylitse tiirailtiin. Portti, jonka edessä iloisesti odotettiin. Lämpimät muistot ja huolettomat ajat. Näitä isäni muistelee ja näistä hän myös välillä kertoo. Somalia. Se harvemmin puheenaiheena oleva. Yhtenä iltana ajelimme kotiinpäin autolla. Jälleen kerran puheeksi jostain syystä nousi Somalia ja sen kauneus. Ehkä sen takia, että yksi sedistäni oli parhaillaan siellä käymässä vanhoilla, nykyään ei niin turvallisilla, seuduilla. "Isä, etkö sä oikeasti voi mennä käymään Somaliassa?", heitti siskoni ilmaan. Kysymys, johon nuorin veljeni vastasi "Ei isä voi mennä. Isää uhkaillaan." Kyllä, isääni on uhkailtu. Kotimaa. Se on isälleni historiaa. Hän voi vain ihastella ja katsella kauniita kuvia muistoista ja muiden lähettämistä kuvista. Vanhan kodin rauniot. Niitä hän voi vain muistella. Vanhemmistani äiti on käynyt kolmeen otteeseen Somaliassa, sukujuurillaan Somalimaassa, Suomeen tulonsa jälkeen. Somalimaa onki...

On jälleen lempiaikani vuodesta. Aika, jolloin pysähdyn hetkeksi miettimään tämän kuluneen vuoden saavutuksia. Viime vuonna kirjoitinkin, kuinka harrastan vuosittain perinteen omaisesti juuri ennen vuodenvaihdetta alas istumista ja pohdin kuluneen vuoden mukanaan tuomia aisoita. Viime vuoden kirjoituksen pääset lukemaan tästä .  2018 on ollut vuotena hyvin antoisa ja erittäin tärkeä myöskin oman itseni kannalta. Kulunut vuosi on ollut vuosi, jonka aikana olen oppinut ajattelemaan itseäni ensisijaisesti. Olen oppinut tekemään päätöksiä oman itseni kannalta. Ei, en tarkoita, ettenkö tätä jo aiemmin olisi osannut tehdä. Tänä vuonna tätä tuli vain entistä enemmän opittua ja tehtyä. Olen aina ollut muita ensin ajatteleva. En ole tässä asiassa tänäkään vuonna mielestäni muuttunut. Olen kuitenkin oppinut yhdistämään siihen itsensä ajattelemisen vielä enemmän ja paremmin. Vuoden aikana olen oppinut itsestäni enemmän. Omat rajat ja kykyni koen tiedostavani tällä hetkellä aiempiin ...

Sen tajuamiseen meni aikaa, sillä vähemmistöryhmää edustavana naisena oleminen ei ole helppoa. Kun on nainen, on moneja muotteja, joihin pitäisi mahtua. Täytyy olla hieman lihaa luiden päällä, mutta ei kuitenkaan liikaa. Täytyy olla kaunis iho, mutta ei kuitenkaan voi laittaa meikkiä. Pitää kuitenkin olla meikattu, mutta kuitenkin suhteellisen luonnollisesti. Pitää pukeutua hyvin ja siististi, mutta ei kuitenkaan saa olla liikaa vaatetta. Varo vaan, jos pukeudut liian moneen kankaaseen, sillä moni saattaa tässä tapauksessa luulla jonkun toisen pukeneen sinut väkipakolla. Jotain täytyy kuitenkin olla päällä, sillä ilman niitä vaatekappaleita saattaa joku mahdollisesti saada väärän käsityksen sinusta.  Ollakko vai eikö olla? -siinäpä vasta kysymys. Hämmentävää, eikö? Ei ole helppoa, ei. On monta raamia, joita täytyisi noudattaa. Monia asioita, joista mielestäni täytyisi olla jo kirja kirjoitettuna.  Monesti sitä haluaa ulkoisella olemuksellaan tehdä vaikutuksen. ...

Näin kuului pienempänä vastaus Eidistä kysyttäessä. Käsitykseni joulusta nimittäin oli perheen kanssa vietetty juhlapäivä, joka tarkoitti joulukuun loppumista. Juhlintaa, lahjojen keskinäistä vaihtumista ja iloista lämmintä yhteiseloa. Sitä oletin joulun olevan, sillä olihan Eid -juhla pienen lapsen silmin juuri tuota iloista lämmintä yhteiseloa, jolloin saatiin sekä annettiin lahjoja. Aikuisempana tajusin eron ja merkityksen. Selitettiinhän niitä pienempänä, mutta ei sitä sen kummemmin lähdetty pohtimaan. Joulun ja Eid -juhlan syvällisemmät merkitykset ovat toisiinsa verrattuna kuitenkin hyvin erilaisia ja tarkoittavat sitä viettäville kukin omaansa. Moni on ehkä kuullut Eid -juhlasta, mutta moniko tietää sen muuna kuin muslimien juhlana? Eid -juhlia on tosiaan kaksi ja niitä juhlitaan kahtena eri ajankohtana. Ensimmäinen on paastokuukauden päättymisjuhlaksi nimetty  Eid Al-Fitr .  Fitr tulee sanasta  Iftar,  joka suomeksi tarkoittaa paaston rikkomista. ...

Ei, ei edes vettä. Vaikka tätä kysymystä Ramadanista puhuttaessa vuosittain kysyttäisiin, on se vastaus vuosien kuluessa pysynyt aina samana. Aurinko, sen nousu ja lasku ovat isoja paaluja, joita tämän kuukauden aikana tiiviisti seurataan. Auringonnousu tietää ruokailun loppumista, auringonlasku taasen ruokailun aloittamista. Ramadan on kuitenkin paljoa muuta kuin ruokailua ja siitä paastoamista. Aloitetaanpa nyt kuitenkin alusta ja kerrataan, että mitä se Ramadan olikaan? Lyhkäisyydessään kyseinen kuukausi on islamilaisen kuukalenterin 9. kuukausi, jonka aikana kaikki terveelliset aikuiset ja murrosiän ohittaneet paastoavat päiväsaikaan ruoasta, juomasta ja kaikesta mielihyvää tuovasta maallisesta asiasta päivänvalon ajaksi. Kuukausi, jonka tarkoituksena on olla entistä parempi ihminen ja keskittyä itsensä kehittämiseen hengellisesti.  Miksi Ramadanin ajankohta vaihtuu vuosittain? Koska islamilainen kuukalenteri on aina vuosittain 10-11 päivää lyhyempi kuin ns. auri...

Yksinkertaiseen kysymykseen, yksinkertainen vastaus: koska rakastan kirjoittamista. Pienestä asti lukeminen ja kirjoittaminen ovat olleet minulle lähellä sydäntä. Opin kirjoittamaan jo reilusti monta vuotta ennen päiväkodin aloittamista. Lukemaan opin myös samoihin aikoihin. Hamstrasin somalinkielisiä kirjoja, luin ja tiedustelin aina. Hyvin utelias pieni lapsi. Sitä olin. Muistan, kuinka myöhemmin kirjasto oli kuin toinen kotini. Uppouduin kirjojen pariin. Luin ja luin ja luin. Lastenhyllyt oli hyvin nopeasti luettu loppuun, samaa vauhtia loppuivat nuorten osasto hyllyt. Aina joutui odottamaan uusien kirjojen ilmestymistä. Pahin rangaistus pienempänä oli tottelemattomuudelle kirjastokortin ottaminen. Ei edes tarvinnut kuin mainita kirjastokortti ja olin heti tekemässä, mitä alunperin saatettin monta kertaa toistella. Huomasin jo hyvin pienenä, että kirjoittamisella voi vaikuttaa jo aika paljon. Vaikuttivathan nämä kirjat minuun hyvin suuresti. Kaikki ne tarinat pienenä, joide...

En voi kertoa, kuinka monta kertaa olen tähän kysymykseen vastanut. En pelkästään nimelläni, kuten kysymyksestä voikin ensisijaisesti olettaa. Olen monesti miettinytkin vastauksen paitaan painattamista. Isolla mustavalkoisella tekstillä "SYNTYNYT SUOMESSA". Kaksi sanaa, jotka voisin vain näyttää kysymyksen kysyjälle. Nykyään tosin vastaus tulee niin rutiinilla, että enää en edes muista ajatella toisella tapaa. Osaan jo täydentää pienehkön kiusallisen hiljaisuuden aiheuttaman lauseen. Nuorempana ei tähän näin useasti ole tulllut törmätty. Aikuisiällä nyt enemmänkin. Joka toinen päivä. Ainakin vähintään. Elämä on. Sitä se nyt vain yksinkertaisesti on. Vastaa nyt samaiseen kysymykseen aina uuteen ihmiseen törmätessäsi. Voin luvata, että tulisi vastaan itse kullekin teistä jo alkuvaiheissa. Välillä olen tosin miettinyt ihan leikiksi heittämistä vastauksen suhteen. Ajatusleikki vastaamisesti ihan mitä sylki suuhun tuo, on hyvin houkuttelevaa. Vaihtelunhan sanotaan virkistä...